Luonto vastaan kasvatus

Luonto vastaan kasvatus (engl. nature versus nurture) on yhteiskuntatieteissä käytetty vastakkainasettelu, jolla pyritään ilmentämään eri näkemyksiä siitä, mikä määrä ihmisen käyttäytymisestä on selitettävissä synnynnäisillä biologisilla ominaisuuksilla, kuten geeneillä, ja mikä puolestaan kulttuurilla ja kasvatuksella.

Perinnöllisyystieteilijä Nettie Stevens osoitti vuonna 1905 että ihmisen biologinen sukupuoli määrittyy XX- ja XY-kromosomein. Ennen tätä uskottiin, että biologinen sukupuoli määrittyi ympäristöselityksellä eli raskaana olevan naisen saamalla raskausajan ravinnolla.^[1]

Luonto vastaan kasvatus -debatti koskee tavallisesti erilaisia eroavaisuuksia, joihin etsitään tieteellisesti päteviä selityksiä. Esimerkki tällaisesta eroavaisuudesta on valkoisten ja mustien ihmisten havaitut terveyserot eli erot sairastavuudessa. Tutkijat päätyivät tulokseen, että kolme prosenttia eroista selittyi eri tauteja koskevilla geeneillä ja 97 prosenttia sosiaalisilla syillä.^[2]

Yhteiskuntatieteissä debatilla on käytännöllisiä vaikutuksia yhteiskunnalliseen epätasa-arvoon, joka ilmenee siten, että kasvatukseen voidaan ohjata resursseja ja sitä kautta voidaan tuottaa osuus piirakasta lukuisille yksilöille. Toisaalta vapautettu luonto johtaa siihen että vahvimmat ja/tai älykkäimmät vievät koko piirakan ja muut jäävät paitsi. Tällaisessa kamppailussa huonossa asemassa olevat eivät saa ympäristöstä tarvitsemaansa tukea.^[3]

1. ↑ https://stanmed.stanford.edu/sex-gender-nature-and-nurture-stanford-school-of-medicine-dean-lloyd-minor/
2. ↑ https://academic.oup.com/book/9965/chapter-abstract/157322801?redirectedFrom=fulltext
3. ↑ https://communities.springernature.com/posts/the-synergetic-relationship-between-nature-and-nurture